Arto Tommiska

Pakko on monelle paras motivaattori omalta mukavuusalueelta poistumiseen.

En hypetä tai kannusta ketään omaksumaan uutta teknologiaa varauksetta. Kannustan silti tarkastelemaan, miten generatiivisen tekoälyn hivuttautuminen mukaan työelämään on vaikuttanut markkina-asetelmiin, olitpa sitten työtön, työntekijä tai yrittäjä.

Miltä osin olemassaoleva osaamisesi on edelleen relevanttia työmarkkinoilla? Syvällisellä substanssiosaamisella ja pitkällä kokemuksella on oma painoarvonsa. Sitä on myös hankalaa tyhjästä nyhjäistä, vaikka moni niin haluaisikin. Laaja-alainen osaaminen tai tietyt taidot saattavat silti kaivata päivittämisestä nykypäivän odotuksia vastaavaksi.

Mieli kannattaa pitää uteliaana ja avoimena, vaikka uhkan tuntua olisikin ilmassa. Kaikenlaisia säästömanöövereitä on arvostettujenkin työnantajien suunnalta jo nähty, mutta kokenut ja avoimesti uuteen suhtautuva työntekijä on monelle työnantajalle edelleen arvokas.

Jos yrityksesi on tehnyt tähän asti mukavaa tulosta, kuinka pitkään tuotteesi tai palvelusi pysyy kilpailukykyisenä ilman aktiivista kehitystyötä? Jossain kohdassa teknologiaa sumeilematta hyödyntävät haastajat Suomesta tai ulkomailta saapuvat apajille polkemaan hintoja ja teurastamaan parhaan lypsylehmäsi. Samaan syssyyn onnittelut kaikille niille, joiden lypsylehmä on suojassa tarkoin vartioidussa navetassa. Siinä onnistuminen vaatii kovaa ja pitkäjänteistä työtä, ehkä vähän myös tuuria?

Uutena yrittäjänä tai yritystoimintaa pohtivana kannattaa alusta asti keskittyä rakentamaan prosesseja, jotka on mahdollista automatisoida. Ei välttämättä siellä syvimmän substanssiosaamisen alueella vaan kaikessa muussa “sälässä”, sitä nimittäin riittää. Monelle mikroyritykselle tähän ajatukseen sopeutuminen on kohtalon kysymys, kun tarkastellaan vakavasti onko kannattavalle liiketoiminnalle ylipäänsä edellytyksiä.

Epävarmuus ja jatkuva muutos lamaannuttavat, tunnistan ja samalla tunnustan. Riskejä on otettava, mutta jos rahan tai ajan investoiminen tiettyyn teknologiaan tai osaamiseen tuntuu liian happamalta omaan makuun, kannattaa keskittyä ns. sijoittamaan indeksiin eli lyömään vetoa isoista linjoista. Siis esimerkiksi siitä, että nykyisen kaltainen AI-kultaryntäys jatkuu ja muuttaa työelämää, jopa yhteiskunnan rakenteita, vaikeasti ennakoitavilla tavoilla.

Osaamisen kehittämisessä aikaa ja rahaa on turvallista sijoittaa esimerkiksi innovaatiotyössä tarvittaviin taitoihin tai tekälylukutaitoon. Yritysten tapauksessa oman datan laatuun ja jäsentämiseen sekä toiminnan prosesseihin panostaminen ovat varsin matalan riskin investointeja, niillä voi ainoastaan voittaa.

Vaikka koneiden kanssa onkin kovin kätevää pallotella ajatuksia, parhaat ideat ja ennen kaikkea niiden toteutus syntyvät edelleen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Tekoälystrategiat ja niiden puute ovat kuluneen viikon aikana herättäneet keskustelua Suomessa. Osa keskustelijoista peräänkuuluttaa kansallisen strategian päivittämistä, edellinen on vuodelta 2017. Toiset taas kannustavat rohkeisiin käytännön toimiin yritysten tasolla. Jälkimmäiseen on jo tarjolla myös julkista tukea esimerkiksi Finnish AI Region (FAIR) EDIH-hankkeen muodossa.

Miltä asiantuntija- tai tietotyöhön keskittyvän yrityksen rohkea tekoälystrategia voisi näyttää? Sähköisen kaupankäynnin ratkaisuja tarjoavan Shopifyn sisäinen muistio tarjoaa suuntaviivoja ajankohtaiselle strategiatyölle (linkki kommenteissa)

Räväköistä ulostuloistaan tunnettu Shopify:n toimitusjohtaja Tobi Lütke linjasi muistiossaan, kuinka tekoälyyn jatkossa suhtaudutaan yrityksen sisällä ja mitä työntekijöiltä odotetaan. Kun sisäinen muistio vuoti julkisuuteen, Lütke vahvisti sen sisällön ja totesi: “If you’re not using AI by default at Shopify, you’re behind.”

Vapaasti suomentaen muistiosta löytyy esimerkiksi seuraavaa:

• Kokeile ratkaista osaamistarve tai resurssipula tekoälyn avulla ennen uuden ihmisen palkkaamista.

• Tekoälyn sujuva käyttö on uusi perusvaatimus -> Huomioi tämä myös työtä hakiessasi.

• Tekoälyagentteja ja -botteja lisätään organisaatiokaavioon -> Jatkossa niitä kohdellaan tiimin jäseninä.

• Ongelmien sanallistaminen ja promptien kirjoittaminen ovat keskeisiä taitoja, laaja-alaisen tekoälylukutaidon rinnalla.

• Prototyyppien kehityksessä on jatkossa aina mukana tekoälyratkaisuja.

• Organisaatiossa seurataan ja arvioidaan tekoälyn käyttöä, myös yksilötasolla.

• Tekoäly ei ole lopputuotteessamme pelkästään ominaisuus -> sen avulla saavutettu toiminnallisuus luo ohjelmiston ja muotoilun ohella kokonaisuuden.

• Yrityksemme haluaa jatkossa enemmän (laadukasta) tuotosta per henkilö. Näemme tekoälyn tällä hetkellä keinona saavuttaa tämä tavoite.

Muistiossa myös painotetaan, että tekoälyn integroiminen osaksi yrityksen prosesseja on yhteinen ponnistus, jossa tietoa, oivalluksia ja epäonnistumisia jaetaan työtekijöiden ja tiimien kesken.

Siinä missä esimerkiksi Klarnan taannoiset ponnistelut tekoälyn saralla näyttivät arvon pumppaamiselta yritykseen ennen pörssilistautumista jenkeissä (vaiheessa edelleen), tässä Shopifyn tapauksessa vaikuttaa olevan kyse aidosta toimintatapojen muutoksesta, joka läpileikkaa koko organisaation toiminnan.

Nykyisessä taloustilanteessa pidän todennäköisenä, että vastaavan kaltaisia linjauksia tullaan laatimaan myös muissa yrityksissä.

techstartups.com/2025/04/0…